Sohvaperuna

Ja maaliskuun aihe on ... sisustus! Yksi (ja tärkein) syy vähentää blogin kotijuttuja tälle vuodelle oli aiheiden puute: sisustuksen suhteen ei vain riitä kerrottavaa joka toiselle viikolle. Kun olen tyytyväinen johonkin kohtaan sisustusta, niin se myös pysyy samanlaisena pitkään. Enkä näe järkevänä tai edes kovin kiinnostavana raportoida blogiin jokaisesta ostamastani kiposta ja kaposta. Mutta nyt, monen kuukauden sisustusjuttupaaston jälkeen, on aiheesta taas jotain kirjoitettavaakin. Sisustuksessa on tapahtunut asioita ja niitä on suunnitteilla tapahtuvaksi tämän kuun aikana. Ensimmäisenä esittelyssä uusi (vanha) sohva (sänky).

Laverisohva, eli teinivuosieni sänky, kannettiin sisään vuoden vaihteen tienoilla. Samalla ovenavauksella pihalle lensi vanha petroolisininen sohva, jonka kissa oli raapinut yltä, päältä ja alta. Uusvanhaa sohvaa varten ostimme Ikeasta patjan ja kaksi jättityynyä (ei kuvissa). Patjan päällä on tällä hetkellä kutomani poppana, mutta se ja ne (jättityynyt) olisi tarkoitukseni päällystää kauniilla kankailla. Kankaat on jo hankittu, enää puuttuu ompeluinspis.

Vanhan sohvan poistuessa Urhon raapimisharrastus siirtyi hetkellisesti verhoiltuihin nojatuoleihin. En ollut onnellinen retkeilijä. Onneksi saimme kuitenkin vähitellen käännettyä Urhon mielenkiinnon oikeaan paikkaan systemaattisella kantamisella, kieltämisellä ja karkilla. Ei muuten ollut helppoa oikea-aikaisesta palkita raapimapuun raapimista, joten oikaisimme ja kuorrutimme raapimapuun Urhon herkkunappuloilla. Nyt häntäheikki menee raapimaan puuta oma-aloitteisesti ja ihan ilman nameja. Wuhuu!