Hitti ja huti

 

Purin helmikuun lopussa täyttämäni purkkivärjäyspurkit huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Ensireaktioni värjäystulokseen oli hämmästys, jota seurasi välittömästi iljetys: HOMETTA! Joka ikisen (siis kaikkien kolmen) purkin kannen alta löytyi hometta, vihreää ja suorastaan mustaa.

Värjäysprojekti alkoi väriaineiden, eli tässä tapauksessa kiivin ja klementiinin ynnä muiden sitrushedelmien kuorien "keräämisellä" ja kuivaamisella. Kuoret kuivuivat vähintään viikon, mutta osa odotteli astiankuivauskaapissa jopa kolme-neljä viikkoa.
 
Seuraavana vuorossa oli purkkien täyttö. Yhteen purkkiin laitoin lankaa värjäämään pieneksi revittyjä sitrushedelmien kuoria, toiseen mustaa teetä ja kolmanteen sitrushedelmien sekä kiivin kuoria. Lisäksi purkkeihin tuli veteen liuennutta alunaa ja kuumaa vettä lähes purkin reunaan asti. Asettelin leivinpaperi liian väljän kannen alle, painoin kannen kiinni ja varmuuden vuoksi huputin purkit vielä muovipussilla. 

Säilytin purkkeja jääkaapin kyljessä neljä ja puoli viikkoa, niitä välillä pyöritellen ja värien tarttumista purkista riippuen joko ihastellen tai harmitellen. Tässä vaiheessa hometta ei näkynyt lainkaan ja yllätys olikin ällötyksen kanssa yhtä suuri, kun purkit viimein avasin. Jokaisen kannen alta löytyi homelaatta! Pelkillä sitrushedelmillä ja teellä lastatuissa purkeissa home oli vihreää, mutta sitrushedelmien ja kiivien sekoituspurkissa homekerros oli alkanut saada mustanpuhuvaa väriä.

Tässä vaiheessa siirsin väripurkit vauhdilla vessaan muovihanskojen ja roskapussin kera. En ryhtynyt (tai oikeastaan en iljetykseltäni pystynyt) ohjeen mukaisesti siivilöimään hedelmänkuoria biojätteeseen vaan muljauttelin homelaatat purkeista vessanpyttyyn lankoja ja oksennusta pidätellen. Mustan homeen laatta oli tarttunut jo lankaan kiinni, joten sen purkin sisältö sai nestettä lukuunottamatta lentää suoraan roskiin. Kaksi jäljelle jäänyttä lankaa pääsivät lämpimän veden alle huuhteluun.
 
Ajatus purkkien homelaatoista ällötti kuitenkin edelleen, joten päätin keittää langat pesuainevedessä. Keitettyäni lankoja (väri kerrallaan) reilut viisi minuuttia, huuhtelin langat toistamiseen. Toisella kerralla langoista lähti ensimmäistä huuhtelukierrosta enemmän väriä ja ne saivat lopulliset, alimmassa kuvassa näkyvät sävynsä.
 
Lopputulokseksi sain siis kauniit banaanin ja toffeen sävyiset noin 50 gramman kerät ja mahdollisesti loppuiän kestävän kammotuksen purkkivärjäykseen.