21.5.2018

Neulalla ja langalla



Viime keskiviikkona ilmestyi Suuri Käsityö -lehden viides numero ja kolmas Lankatekniikka-palstalle tekemäni juttu. Tällä kertaa vuorossa oli minullekin ihan uusi tuttavuus, nimittäin aurinkopitsi. Yllättäen löysin tekniikasta useamman sivun verran tarinaa äidin vanhasta Kauneimmat käsityöt -kirjasarjasta. Siinä yksinkertaisimmillaan vain neulan ja lankaa vaativa käsityö esiteltiin nimellä teneriffanpitsi.

Edellisen jutun löydät täältä.

14.5.2018

Muotovalio



Lauantai-ilta meni Cernit-massaa pyöritellessä, kun intouduin kaivamaan muovailumateriaalit pitkästä aikaa esiin. Idea kaulakoruun (ja massailuun ylipäätään) lähti tuoreehkosta Mollie Makes -lehden numerosta (91), josta löytyi hauskat polymeerimassakorvakorut.

Käytin koruun sinistä, mustaa ja vaaleanpunaista massaa sellaisenaan, mutta maitokaffen värisen massan sekoitin (muistaakseni) vaaleanpunaisesta ja hippusesta ruskeaa sekä keltaista. Askartelin ensin pienemmän kolmion. Ripottelin kahvin sävyisen massan päälle mustia ja vaaleanpunaisia murusia, jotka kaulitsin litteäksi. Pyöristetyn alareunan sain aikaiseksi leikkaamalla massasta palan kolmion mallisella piparkakkumuotilla ja leikkaamalla palan sitten pienemmäksi pyöreällä piparkakkumuotilla.

Sinipohjaisen kolmion koristelin pienemmän kolmion ylijäämämateriaalilla, jotka kaulitsin yhteen. Kolmion leikkasin massasta samalla piparkakkumuotilla kuin pienemmänkin. Siistit ja pienet reiät porasi poikaystävä massakuvioiden paistamisen jälkeen.


7.5.2018

Sininen ja valkoinen...



... Värit ovat sohvanpäällisen. Vuorossa on siis vuoden ensimmäinen sisustuspostaus.

Postauksen aihe syntyi vähän niin kuin vahingossa, kun Urho (kissa) päätti yrjötä sohvalle. Patjan päällä ollut raidallinen poppana lensi suoraan pesukoneeseen ja jouduin kaivamaan sille kaapista korviketta. Korvaajaksi löytyi sinivalkoinen puuvillakangas, jonka olen saanut joskus äidiltä. En oikeastaan edes tiedä mikä kangas on alkujaan ollut, mutta sopivan kokonsa ja kulahtaneemman keskiosansa perusteella kuvittelisin sen toimittaneen lakanan virkaa. Samoihin hommiin se päätyi nytkin, mutta hienommalla sohvanpäällisen tittelillä.

Olen vierastanut puhdasta sinistä sisustuksessa saatuani yliannostuksen sitä lajia lapsuudenkodin huoneessani. Huoneessa kaikki mahdollinen oli sinisen sävyissä päiväpeitosta, tapetista ja herätyskellosta lähtien. Mutta nyt, vuosien sinisävysapatin jälkeen, väri näyttää taas raikkaalta ja vuodenaikaan sopivasti suorastaan kesäiseltä. Tilapäinen tekstiili taitaakin siis jäädä sohvan somisteeksi vähän pidemmäksi aikaa.


1.5.2018

Projekti: viltti: Kolmas aloitus toden sanoo?



Terveisiä sairasvuoteelta! Kuumetta, yskää ja kijroitusvirheitä pukkaa jo neljättä päivää, joten luvassa on nyt alkuperäistä suunnitelmaa lyhyempi postaus filttiprojekstista. Otsikon kolmas aloitus ei viittaa tämän postauksen näpyttely-yrityksiin (tämä on vasta toinen lajiaan), vaan hitaamman puoleisesti etenevään villavaan shaaliin.

Ensimmäinen aloitus tapahtui jo tammi-helmikuussa pylväitä virkaten ja päättyi muutaman kerroksen ja useamman sentin päästä purkuun. Edestakaisin virkatut pylväät eivät näyttäneet ollenkaan kivoilta ja jouduin toteamaan, että ideani virkatusta viltistä ei vaan toimi.

Toisen aloituksen hetki löi helmi-maaliskuussa, kun päädyin neulottuun versioon ja intarsiakuvioihin. Silloin silmukoita kertyi 15 senttiä ja kuvioita kahdessa värissä. Olin jo kirjoittamassa postaustakin (sitä ensimmäistä versiota), kun rupesin epäröimään kuvioiden kanssa. Ja mihin epäröinti aina ennemmin tai myöhemmin johtaa? No purkupuuhiin tietysti.

Kolmas aloitus siirtyikin sitten kiireempien käsitöiden tieltä pitkälle huhtikuulle. Kuten kuvasta näkyy, jatkoin intarsianeulotulla linjalla. Tällä kertaa peitettä on syntynyt jo kokonaiset 25cm ja olen "melko" tyytyväinen ensimmäisiin kuvioihin. Ainakin yritän kovasti pistää kampoihin päähän hiippaileville purkuajatuksille...


23.4.2018

Toinen työ uunista ulos



Viime viikolla ilmestyi neljäs numero ja toinen juttu. Kyseessä on siis Suuri käsityö -lehti ja sen Lankatekniikkapalstalle tekemäni käsityö. Tällä kertaa aiheena oli puuvillalangoista solmittu kaulakoru, jota koristaa puupallo.

Ensimmäisen jutun helmivirkatusta matosta löydät kuvan täältä.



16.4.2018

Kattia kanssa



Kissat tykkäävät pahvilaatikoista. Niin myös Urho. Ajattelin kuitenkin virkata Urkille paremmin sisustukseen sopivan korvikkeen. Korin, josta se voisi nätisti nököttäen tiirailla Avaraa luontoa.

Virkkasin korin trikookuteesta kolmella värillä ja vapaalla kädellä ilman tarkkoja ruutupiirroksia. Ihan improvisoiden virkkaus ei tietenkään luonnistu, vaan minulla oli etukäteen jonkinnäköinen ajatus kuviosta. Päädyin myös pariin otteeseen purkupuuhiin, kun keksin vielä paremman tavan sommitella silmukoita.

Korin pohja on virkattu pylväillä ja reunus kiinteillä silmukoilla. Lohenpunainen kulkee mukana koko ajan ja sininen reunan mitan. Mustat kohdat virkkasin pätkistä päitä sopivasti ohennellen. Kaikkinensa koriin kului materiaalia n. 720g.

Korin kohderyhmää suunnittelemani söpöt nökötysasennot eivät pahemmin kiinnostaneet, vaan Urho keksi sille parempiakin käyttötapoja...




9.4.2018

Perjantai pitkä, matto lyhyt



Kävin pääsiäisenä käsityökeskuksessa kutomassa pienen kynnysmaton. Kudoin maton Taitokeskuksessa, koska omat puut ovat osissa vanhempien kellarissa ja pääsiäisenä, koska mitä muutakaan sitä vapaapäivänään tekisi.

Idean mattoon sain joulun alla, kun kudoin pari joululahjamatonpätkää. Pohjakuteena minulla on kaksi yksiväristä ja eriväristä trikookudetta ja raitakuteena vähän villimpi, no miten sen nyt sanoisi, raitakude. Pohjakuteen väri vaihtuu keskellä mattoa ja päät ovat toistensa peilikuvat. Ja se joululahjamattoja paukuttaessa saatu älynväläys oli sellainen, että syötin kuteet eri puolilta mattoa ja heitin kaksi heittoa kerralla.

Kooltaan matto on 60x90cm ja siihen meni muutaman gramman vajaa 1,2kg trikookudetta.